Purjehdus on ulkoilmaurheilua ja Vendée Globe on mittakaavaltaan jotakin aikalailla käsittämätöntä; kalusto, reitti, sää, olosuhteet jne. kaikki adjektiivit ovat superlatiiveja, äärilaidasta toiseen.

Vajaan kolmen viikon aikana on ehtinyt tapahtua jo kaikenlaista ja tuskin yksikään 33 veneestä on selvinnyt ilman jonkinasteisia vaurioita mutta vain yksi on toistaiseksi joutunut keskeyttämään kilpailun ja toinen joutui ottamaan ”viivästyneen” lähdön palattuaan lähtösatamaan veneen korjaukseen. Arin matkallakin on ollut kaikenlaista: kovaa tuulta, veneen kaatuminen kyljelleen, autopilottihuolia, tyyntä, ukkospuuskia, vastatuulta, ryskyttävää aallokkoa jne.

Nyt Stark on sellaisessa paikassa Etelä-Atlantilla että meno ei ole kovinkaan kadehdittavaa. Tuo kuvituskuvavideo antaa vain pientä ajateltavaa millaista meno IMOCAlla on. Sivuvastaisessa aallokossa Stark tutisee ja rutisee, aallot ruoskivat veneen yli, pahimpia ovat ”stopparit” kun veneen keula nousee korkealle ja rysähtää seuraavaan aaltoon. Meteli veneen sisällä on kova, liikkuminen on hankalaa, nukkuminen mahdotonta – ei mikään huvimatka.

Minkä vuoksi IMOCAt ovat niin epämiellyttäviä purjehtia vastatuuleen?

Yksinkertaisesti siksi että ne on suunniteltu mahdollisimman nopeiksi avotuulelle jota suurin osa kilpailusta on. Teho-painosuhteeltaan IMOCAt ovat aivan omaa luokkaansa; veneiden massat ovat n. 8000kg.

Purjepinta-alaa 27m korkeassa mastossa on ”riittävästi”. Oikaisumomentti sivullekääntyvällä 4,5 m kanttikölillä on perinteisiin veneisiin verrattuna valtava. Köli bulbeineen painaa n. 4000kg, puolet veneen massasta. Hiilikuituinen runko painaa ainoastaan 4 tonnia. Vertailun vuoksi esim. Swan 60 painaa 19 tonnia, josta kölipaino on 7700kg. Luovilla, vastatuulessa, kanttiköli on kallistettu n. 35° tuulen puolelle, vene kallistuu noin 20° suojan puolelle. Käytännössä tämä tarkoittaa että 3 tonnia painava lyijybulbi on veneen sivulinjan ulkopuolella. Hakkaavassa aallokossa köli vääntelee venettä sivuttain ja toisaalta aallot, iskeytyessään litteään pohjaan, nostavat ja laskevat keulaa rajusti.

Arin usein mainitsema rodeo on juuri tätä liikettä, vene ensiksi heittää sinut ilmaan ja vielä liikkuu samalla sivuttain ikäänkuin yrittääkseen heittää sinut kyydistä pois. Tämä ilmiö korostuu mitä kauempana olet massan keskipisteestä eli keulassa ja perässä. Tätä rodeota on tiedossa nyt vielä pari vuorokautta. Sekä vene että purjehtija joutuu kyllä koville. ”This is Vendée”, kuten Alex Thomson sanoi joutuessaan korjaushommiin veneen vaurioiduttua pohjan iskeytymisistä aaltoihin.

Aivan mahtavaa että teitä kannustajia on niin valtava määrä täällä kotimaassa, Pohjolassa, Ranskassa, Unkarissa, Venäjällä, Japanissa, Perussa, ihan joka puolella maailmaa! Tukenne on Arille todella tärkeää!

.

Teksti on julkaistu 27.11.2020 Ari Huusela Ocean Racing facebook-sivulla ja sen on kirjoittanut tiimimme jäsen Jukka Jaskari.

.