Valtameriyksinpurjehdus on äärimmäinen fyysinen suoritus. Töitä tehdään pikäkestoisesti, epästabiileissa ja yllättävissäkin olosuhteissa. Voimat ovat valtavia, purjeet painavia ja työergonomia vähintäänkin erikoista. Purjehtija tekee kaiken niin huolellisesti kuin pystyy, mutta silti voi sattua jotain myös itselle. Siksi Huuselan matkaan lähti myös ortooseja. 

Istumista ja räjähtäviä suorituksia

Kehonhuolto on laaja käsite. Siihen liittyy treenaamine, uni, ravintoasiat, lihaskuntoharjoittelu sekä monipuolinen liikkuminen sekä ongelma-alueiden käsittely. Ari Huusela on käyttänyt itseään ”huollossa” ortopedisen osteopaatin Veli-Pekka Karstelan luona jo vuosia. Perimmäisenä ajatuksena on ollut kehon liikkuvuuden ja lihaskunnon jatkuva ylläpito. Se on Arille riskittömämmän ja vaivattomamman purjehtimisen perusedellytys. 

Yhteistyö alkoi vuonna 2013. Karstela on omien sanojensa mukaan kehittynyt ja oppinut seuraamaan tilannetta vuosi vuodelta paremmin. Ratkaisevana tekijänä hän pitää Arin täsmällistä ja motivoitunutta asennetta.

”Ari on vastuullinen purjehtija ja ihminen, joten reflektointi hänen kanssaan on helppoa. Pystymme käymään asiat tarkasti läpi, koska Ari kykenee täsmällisesti kertomaan, mikä on aiemmin auttanut tai mikäkin käsittely toimi”, sanoo Karstela ja jatkaa: “Osteopatian avulla olemme päässeet paremmin puuttumaan erilaisiin pinnetiloihin ja rasitustiloihin, sekä kyenneet puuttumaan niihin seikkoihin jotka ovat aiheuttaneet näitä tiloja.”

Vuosi sitten vastassa oli tilanne, jossa Karstela halusi nojata myös moniammatilliseen yhteistyöhön, jotta kaikki osaaminen saatiin Arin käyttöön. Hän kääntyi Anssi Ulvisen puoleen ja yhdessä laadittiin suunnitelma tilanteen ratkaisemiseksi.  Yksi asia johti toiseen ja 2020 elokuussa oltiin jo veneellä läpikäymässä työ- ja purjehdusergonomiaa sekä erilaisia tilanteita purjeita nostettaessa ja sisällä liikkuessa. 

”Ensin tunnistettiin purjehdukseen liittyvät moninaiset rasitukset ja niiden pohjalta Anssi sitten teki Arille harjoitusohjelman. Samalla syntyi ajatus tukien tarpeesta”, Karstela kertoo.

Niin purjehtimisessa kuin lentämisessäkin istutaan. Paikallaan oloa on paljon. Purjehduksessa väliin tulee kuitenkin myös yhtäkkisiä räjähtäviä suorituksia. Ne ovat juuri niitä osa-alueita, jotka vaativat erityishuomiota. Liikkuvuutta lisätään kehoon manuaaliterapian avulla ja erilaisilla harjoitteilla.

Kestävyyskunto kovilla

Vendée Globe on todella pitkä suoritus. Jaksamisella on valtava vaikutus itse suoritukseen ja riskien hallintaan. Harjoittelun näkökulmasta kilpailu vaatii kestävyyskuntoa kehittävän ohjelman.

Anssi Ulvinen on ortopedinen osteopaatti, jalkaterapeutti, fysiikka- ja kamppailulajivalmentaja. Käynti Imoca Starkilla Karstelan kanssa avasi Ulviselle Huuselan haasteellisen työympäristön. 

Ihan ensimmäiseksi Ulvinen selvittää muutenkin aina yksityiskohtaisesti, mikä haaste tai ongelma on, ja vasta sen pohjalta hän lähtee miettimään tavoitetta tukevia ratkaisuja.

”Kartoitimme kaiken toiminnan ja minkälaista mekaniikkaa mikin asia keholta vaatii. Kuvasimme Aria manöövereissä ja liikkeissä ja teimme sen pohjalta ennakoivan harjoitteluohjelman”, Ulvinen kertoo ja jatkaa: ”Lähtökohtani on ennenkaikkea ennaltaehkäisevä. Selvitin, mikä Huuselan kestävyyskunto ja jaksamisen lähtötaso oli ja rakensimme yhdessä tämän päälle ohjelman. Sen lisäksi että Huuselan purjehtii yksin ja tauotta, yksittäiset nostamiset ja maastavedot voivat olla repäiseviä ja sisältää kiertoja epästabiileissa olosuhteissa ja vaihtelevassa säässä. Se on siis jatkuvaa treeniä. Sama kuin kävisi sata päivää salilla putkeen. Ilman lepopäiviä, ilman palautumista. Tarvitaan siis kapasiteettia suorittaa tehtäviä pitkän aikaa ja lisäksi on varmistettava riittävä energiansaanti.”

Ari noudatti ohjelmaa tavoitteellisesti reilun kahden kuukauden pituisen Ranskassa oloaikansa.  

”Voimaharjoittelun merkitys olisi voinut tulla mukaan jo aikaisemminkin. Ohjelmaan valittiin tarkoituksella sellaiset välineet, joilla voitiin harjoitella majoituspaikassa ja jotka oli käytännössä mahdollisuus kuljettaa mukana paikasta toiseen”, Ulvinen kertoo. 

Huusela, Karstela ja Ulvinen kävivät läpi myös mahdolliset riskit eli vammat, mitä purjehtiessa voi tulla. Niitä ovat esimerkiksi erilaiset revähtymät ja nilkan tai nivelsiteiden vammat, selän noidannuolet jne… 

Tärkeä kysymys kuului, mikä takaisi toimintakyvyn, jos joku näistä ikävästi toteutuisi. Ratkaisuksi löytyivät ortoosit. Niiden matkaan mukaan Karstela ja Ulvinen kokosivat tiivistetyn käyttöoppaan, joka antaa Arille myös vinkkejä kuntoutukseen mahdollisen vamman sattuessa. 

Ortoosi on tuki

Ortoosi – orthosis. Polvituki, nilkkatuki, rannetuki. Niitä voi tarvita kuka vaan. Niin urheilija kuin toimistotyöläinenkin, onnettomuuteen joutunut tai kuka vaan, joka tarvitsee tukea päivittäisen toimintakyvyn ylläpitämiseen. 

Apuvälineisiin erikoistuneelle Respectalle Ari Huuselan Vendée Globe oli kertakaikkisen mielenkiintoinen tapaus.

”Kun kuulimme Anssin kautta mahdollisuudesta lähteä mukaan, emme empineet hetkeäkään. Toki pitää toivoa, ettei Arin tarvitsisi meidän tuotteitamme kilpailun aikana käyttää, mutta ne ovat kyllä todella tärkeitä olla mukana matkassa”, Respectan johtaja Petri Hyytiäinen sanoo.

Suunnittelun tavoitteena saada luotua Arille ennen kaikkea toimiva paketti. Sellainen, mikä on mahdollisimman helppo käyttää, mutta samalla myös mahdollisimman tukeva ja tarkoituksenmukainen. Lähtökohtana oli käyttää valmisortooseja, mutta kaikista tarpeellisista kohdista otettiin silti tarkat mitat. 

”Yksi tuista on ns. universaali, joka käy molempiin jalkoihin ja kaiken kokoisille. Muuten tuet toimitettiin mittojen mukaan. Arilla on mukanaan ranne- ja kaulaortoosit sekä kahdet kappaleet polvi- ja nilkkaortooseja. Nilkan vääntyminen sivulle päin on yleinen vamma, joka syntyy helposti ahtaissa tiloissa tai paikoissa, joissa liukastumisriski on korkea. Mutta mikä tärkeintä, kaikkia Arilla mukana olevia tukia on erittäin helppo käyttää”, tuotepäällikkö Janne Nenonen kertoo. 

Polvituki ja molemmat nilkkatuet käyvät molempiin jalkoihin. Polvituki on olosuhteiden ja käyttäjän näkökulmasta järein mahdollinen. Se antaa polvinivelelle tuen etu-takasuunnassa, sekä sivuttaissuunnassa. Sillä on myös mahdollista rajoittaa polvinivelen ojennusta ja koukistusta. Arin mallissa nivelen liikkuvuutta on valmiiksi rajoitettu. Mukana olevalla selkätukiliivillä saadaan tuettua lannerangan alue mahdollisissa kiputiloissa. Tuki on valmistettu hengittävästä materiaalista, joten sitä on miellyttävä käyttää pidempiäkin aikoja. Kompression määrää on helppo muokata säädettävien hihnojen avulla. 

Kaularankatuki on yleinen, pehmeä tuki, jota käytetään kaikenlaisissa kiputiloissa. Yleisiä hoitotarpeita ovat esimerkiksi retkahdusvammat tai krooniset reumakivut. Nenosen mukaan sillä saadaan tuettua kaularanka niin, että leuka lepää siinä päällä, jolloin niska rentoutuu, eikä haittaa toimintakykyä.

Ortooseja on ns. valmismalleja sekä yksilöllisesti valmistettavissa olevia malleja. Jälkimmäisiä käytetään paljon esimerkiksi synnynnäisten ominaisuuksien, kuten skolioosista johtuvan selän tukitarpeen hoitamiseen. 

Tukien hankkiminen lähtee usein liikkeelle työterveyden kautta. Lähetteen saamisen jälkeen otetaan yhteys valmistajaan, tullaan käymään liikkeessä ja valitaan ammattilaisten avulla sopivin tuote. 

”Koko elämäntilanne on osattava ottaa huomioon. Mitä tuen tarvitsija tekee ja mitä hän harrastaa, vaikuttavat siihen, minkälaisella tuella pärjätään. Tuen tulee aina tulla tarpeeseen. Sen ei siis haluta myöskään olevan ylitukeva”, jatkaa Nenonen.

Tukien käyttö ei Nenosen mukaan ole Suomessa niin ennaltaehkäisevää, kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Siellä vaikkapa polven tukeminen eri lajeissa on yleisempää jo ennen mahdollista vammaa, kun taas meillä tukia hankitaan vasta ensimmäisen vamman jälkeen. 

Yksilöllisten ortoosien suunnittelumenetelmät ovat kehittyneet nopeasti. Nykyään kehosta tai raajasta voidaan skannaamalla luoda digitaalinen malli. Tämän pohjalta voidaan uusien tuotantomenetelmien avulla valmistaa ortoosi aiempaa tarkemmin. Näin valmistettu tuki istuu käyttäjälle erinomaisesti. Lisäksi juuri oikeanlaiset tuennat saadaan tarkemmin kohdistettua oikeisiin kohtiin. Käyttäjälle tämä tarkoittaa entistäkin miellyttävämpää ratkaisua. 

RESPECTA

On osa globaalia, saksalaislähtöistä Ottobock-konsernia: yli 10 apuvälineklinikkaa ja vastaanottopistettä ympäri Suomen, minkä lisäksi Respectan asiantuntijat käyvät noin 20 sairaalassa, terveyskeskuksessa ja kuntoutuslaitoksessa tekemässä asiakasvastaanottoja. 

Respectan valtakunnallinen myynti palvelee monikanavaisesti. Valmisapuvälineisiin pääsee tutustumaan omasta kuvastosta ja niitä on esillä klinikoiden yhteydessä olevissa myymälöistä.

Respectan tavoitteena on luopua kipsin käytöstä vuoteen 2022 mennessä.

.

Anssi Ulvinen

Työskentelee tuki- ja liikuntaelinongelmien parissa Backbone Clinicillä, minkä lisäksi toimii opettajana, Ortopedisen osteopatian koulutuskeskuksessa. Myös jalkaterapeutin tutkinto (AMK).

Erikoisosaaminen on urheilu- ja liikuntavammoissa sekä kipujen ja kuntoutusten hoitamisessa. Lisäksi valmentaa urheilijoita joko kokonaisvaltaisesti (fysiikka- ja lajivalmennus) tai voimaharjoittelun puolella. Toimii sekä fysiikka- ja kamppailulajivalmentajana, oman lajin ollessa juuri kamppailulajit: www.shorinjiryu.fi ja www.hipko.fi

Jokainen on jollain tavoin urheilija

Ulvinen kannustaa ottamaan ottamaan preventiivisen eli ennaltaehkäisevän otteen tekemiseen. Liikunnan ei aina tarvitse olla liian tavoitteellista. 

Liikkeelle kannattaa lähteä pitkällä tähtäimellä. Aloittaa vähintään 2-3 kuukauden hyviä terveysvaikutteita sisältävällä ohjelmalla ja treenata suoritukseen itselleen mitoitetulla ja selkeällä harjoitussuunnitelmalla. Treenaamisen pitää olla kivaa, jotta motivaatio pysyy yllä. 

”Kaikki tekevät omalla tasollaan juttuja. Tähtäimet voivat olla mitä tahansa. Huippu-urheilusta pienempiin saavutuksiin. Siitä huolimatta yksittäiselle ihmiselle kumpikin on ihan yhtä tärkeää”, Ulvinen painottaa ja jatkaa: ”Tuki- ja liikuntaelinongelmaisille on erityisen tärkeää löytää sopiva harjotusmäärä ja -systeemi, jolla voidaan päästä eroon oireista tai pitää ne kurissa”. 

Jokainen on oman lajinsa urheilija. Paras prosessi on pitkäkestoinen.

Vahvan perustuksen päälle voidaan rakentaa kestävä talo eli perusasiat ensin ja hifistely myöhemmin.

.

Veli-Pekka Karstela, osteopaatti

Alalla vuodesta 2010 alkaen. Suorittanut myös hierojan erikoisammattitutkinnon. Kouluttaunut osteopaatiksi (Ortopedisen osteopatian koulutuskeskus) voidakseen tukea ja auttaa enemmän tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsiviä omassa toimipisteessään: hoitohuonevpk.fi

Harrastaa liikuntaa aktiivisesti ja monipuolisesti, jotta pysyy myös käytännössä kiinni tekemisessä. Luottaa paljon näyttöön perustuviin menetelmiin sekä moniammatilliseen yhteistyöhön.

Karstelan vinkit purjehtijoille

• Valmistaudu suurempiin manöövereihin sekä henkisesti että fyysisesti.
• Pidä niska ja alaselän alue lämpimänä.
• Muista neste, ravinto ja uni. Näihin kaikkiin pitäisi kiinnittää paljon huomiota.
• Malta. Kaikkia asioita ei pysty ratkaisemaan sillä sekunnilla, joten tuuumaustauosta voi olla hyötyä. Aina se ei ole mahdollista, mutta kun on, hyödynnä se. 

Myös retkipurjehtijan lihaskunnon ja lihasvoiman harjoittelu on tärkeää, koska veneily ja purjehdus on paljon istumista ja staattista olemista. Yhtäkkiä viileissä olosuhteissa tapahuvat repimiset tai laituritilanteet ovat aina riski, jos keholla ei ole resursseja vastaanottaa nopeaa tekemistä. Silloin syntyy äkillisiä venähdyksiä tai rasitusvammoja. On hyvä pitää pitää huolta omasta lihasvoimasta, jotta kapasiteettia riittää enemmän.

Jos oman kehon suorituskyky mietityttää, käänny ammattilaisen puoleen. Hyväkuntoisena ja liikkuvana nautit enemmän purjehtimisesta, oma hyvinvointi heijastuu myös aina positiivisesti lähipiiriin. Käsittelyn lisäksi on hyvä saada itselleen sopivaa ohjausta. Liikkumisen havannointi ja  bionynamiikan tarkistaminen on hyvä pitää ajan tasalla. Silloin treeniohjelmat saadaan yksilöllisiksi ja valmennukselliset neuvot auttavat oikeassa kohtaa.